Suomeksi | På svenska | In English | Feedback | Admin



Nyheter


Hyvää naistenpäivää!

Naisten SM-parikilpailu pelataan lauantaina 9.3. Kilpailusta on BBO-lähetys. (2019-03-08 09:44:19)

Hyvää naistenpäivää!




Bridge on laji, jossa sukupuoltenvälinen tasa-arvo on poikkeuksellisen korkealla, sillä tässä lajissa kaikki pelaajat voivat pelata avoimessa sarjassa. Kyse on älyurheilusta, jossa puhtaalla lihasvoimalla ei ole merkitystä.

Lauantaina 9.3.2019 pelataan kuitenkin naisten SM-kilpailu, joka on rajattu vain niille pelaajille, jotka ilmoittavat sukupuolekseen naisen.

Miksi näin? Syrjimmekö miehiä? Heillähän ei ole omaa sarjaa.

Emme syrji. Bridge on syystä tai toisesta ollut maailmanlaajuisesti varsin miesvaltainen kilpalaji. Maajoukkuetason kilpailuissa oli aikanaan käytännössä vain miehiä, eikä naisia juurikaan ollut edes vähäpätöisemmissä kilpailuissa, ei edes kerhoilla.

Naisten oli vaikeaa tulla mukaan. Ehkäpäpä miehinen porukka ei edes osannut toivottaa heitä kovin tervetulleeksi kilpailun tiimellyksessä.

Naiset kuitenkin haluttiin mukaan kilpabridgeen ja bridgeyhteisöön. Päädyttiin siihen, että naisille luotiin oma sarja maajoukkue- ja kansalliselle tasolle. Kyse oli niinkutsutusta positiivisesta diskriminaatiosta.

Tämä toimi. Naisten määrä lajimme parissa on kasvanut maailmanlaajuisesti. Suurinta naisten määrän kasvu on tietysti ollut niissä maissa, joissa tasa-arvo on muutenkin korkealla tasolla. Pohjois-Euroopan maissa naispelaajia esiintyy jatkuvasti avoimen luokan maajoukkueissa. Kilpailujen osallistujalistoilla naisten suhteellinen määrä on jatkuvassa kasvussa.

Suomessa jäsenistä naisia on vallan hyvä määrä kansainvälisesti vertailtuna. Siltikin vain noin 29%. SM-parifinaalissa naisia on pelaajista 15/72 (12,24%). Sekin on hyvä määrä. Se kertoo, että naispelaajamme osallistuvat ja jopa menestyvät. Tämä siitäkin huolimatta, että naisten osuus kilpapelaajista on selvästi pienempi kuin miesten. Mikäli katsomme (tarkkaa tilastoa ei ole tehty) uusien kurssilaisten sukupuolijakaumaa, on naisten osuus jopa suurempi kuin miesten. Tosin naiset päätyvät hieman useammin harrastajapelaajiksi kuin kilpapelaajiksi.

Mikäli haluamme, että lajimme on oikeasti tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, on meidän annettava kaikille mahdollisuus osallistua, harjoitella parhaiden kanssa ja pelata parhaita vastaan ja parhaiden kanssa. Todella tärkeää on, ettei ketään kuitenkaan kategorioida esimerkiksi ”vain” naispelaajaksi, siksi että meillä heille erillinen sarja onkin (koskee myös junioreja ja senioreja).

Kun rakenteet saadaan kuntoon, on ehkä jossain vaiheessa mietittävä, että naisten sarja poistetaan. Tätä kokeiltiin Norjassa. Norja kuitenkin palautti naisten sarjan – pelaajien toiveesta. EM-kilpailuihin haluttaan naiset mukaan. Tilanne on kuitenkin vielä monissa maissa heikolla tasolla bridgenpelaajien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osalta. Niinpä meidän on hyvä pitää vielä naisten oma sarja elossa ja pyrkiä kohti sitä, että aito tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi kaikkialla.

Pienenä muistutuksena siitä, ettei lajissamme käyttäydytä aina aivan korrektisti, edes koto Suomessa, nostan esiin yhden hienoisen seikan. Mikäli haluatte kohdella naiskilpapelaajia yhdenvertaisesti, ei ehkä kannata aina heitä kommentoidessa lisätä sitä loppuviitettä ”naispelaaja”.

Meillä on ollut, on yhä ja tulee jatkossakin olemaan erittäin hyviä pelaajia, jotka ovat naisia. He ovat hyviä pelaajia ihan koko Suomen mittapuulla. Ei tarvita alaviitettä naispelaaja. (Tämä koskee niin nais- kuin mieskommentoijiakin.)

Iloitaan siitä, että meillä on laji, jota IHAN KAIKKI VOIVAT PELATA ja kokea olevansa tervetulleita.



- Hulda Ahonen -

Näytä kaikki uutiset | palaa etusivulle