SBL:n koulutuskyselyn 1/2017 koonti

Kurssien järjestäminen - yleistä
Vastanneita kerhoja oli 15 kappaletta, joka on pikkuisen päälle neljännes kaikista jäsenkerhoista. Tilastollisesti tästä määrästä voi jo joitain yleisluontoisia päätelmiä tehdä, mutta täytyy muistaa, että vastanneet kerhot ovat todennäköisesti aktiivisimpia koulutusrintamalla. Muissa kerhoissa tilanne on keskimäärin heikompi.

Vastanneista kerhoista oli viimeisen kahden vuoden aikana järjestänyt kursseja 9. Ja huomattavaa on, että yli puolessa näissä oli kursseja järjestetty enemmän kuin yksi.

Kursseja (peruskurssi/kaikki kurssit) järjestäneitä kerhoja olivat Turun BK (2), Tammerbridge (2/4), Vasa BK (3), Vaasan Trikkikerho (1), Nokian BK (1), Oulun BK+Oulun yliopiston BK (3), Porin BK ja Salon BK (2/3). Jatkokursseja oli järjestetty kahdella paikkakunnalla periaatteella tunti ennen kerhoiltaa.

Kursseja järjestämättömiä olivat Toppi, KUB, Järviseudun BK, Rauman BK, Karhulan BK ja B55. Huomionarvoista on, että yksikään vastanneista pääkaupunkiseudun kerhoista ei kertonut järjestäneensä kurssia viimeisen kahden vuoden aikana.

Miksi kursseja ei järjestetä?
Näiden kerhojen jotka eivät ole kursseja järjestäneet vastaukset ovat erittäin tärkeitä, koska suurin osa kursseja järjestämättömistä ei ole vastannut kyselyyn.
Neljä kuudesta kerhosta jotka eivät olleet pystyneet toteuttamaan kursseja kokivat osallistujien saamisen suurimmaksi ongelmaksi. Neljä kerhoa oli myös valmis järjestämään kurssin, jos tulijoita on tarpeeksi.
Myös kaksi muuta syytä esitettiin, jotka ovat tässä vastaajien omin sanoin.
”Pelipaikkamme on BridgeAreena, jolla on kurssitarjontaa. ”
”Kurssin vetäjän aikataulu. Kerhollamme ei ole minun lisäkseni muita halukkaita kurssin vetäjiä.”

Puolet näistä kerhoista jotka eivät ole kursseja järjestäneet eivät kokeneet tarvetta kurssinvetäjien kouluttamiseksi, kaksi ei ollut asiasta varma ja vain yksi kuudesta vastaajasta näki kurssinvetäjien koulutuksen tarpeelliseksi.

Mikä on vaikeinta kurssien toteuttamisessa?
Kursseja järjestäneiltä kerhoilta kysyttiin kolmea vaikeinta asiaa kurssien toteuttamisessa.
Ongelmat kurssien toteuttamisessa voidaan koota kolmeen alueeseen.

1. Kurssin valmistelevan vaiheen ongelmat
Kurssilaiset (6)
Tiedotus ja mainonta (4)
Tila (1)
Talous (1)

2. Kurssin toteutukseen liittyvät ongelmat
Vetäjät (4)
Kurssikirja ja materiaali (2)
Monikielisyys (1)
Opetus/pedagogia (1)

3. Uusien pelaajien sitouttamisen ongelmat
Jälkihoito (4)
Suurimmat vaikeudet liittyvät potentiaalisten kurssilaisten tavoittamiseen ja kurssille saamiseen. Ongelma on sama kuin kerhoilla, jotka eivät ole toteuttaneet kursseja. Myös se mistä saada sopivia tiloja ja kurssiin liittyvät menot olivat kerhojen huolena.

Toteutusvaiheen merkittävin ongelmakenttä liittyy vetäjiin. Mistä löytää innokkaita ja sopivia vetäjiä tarpeeksi kurssille ja harjoituksiin sekä myöskin harvojen vetäjien jaksaminen. Käyttökelpoisen kurssimateriaalin puutetta/puutteita sivuttiin myös avoimissa vastauksissa. Myös monikielisyyden haaste tulee pitää mielessä. Bridgen opettamiseen liittyviä asioita pidettiin myös haastavina.

Kurssin jälkeisiä ongelmia lienee kaikilla kursseja järjestävillä kerhoilla, vaikka niitä ei mainittukaan. Miten sitouttaa kurssilaiset jäämään kerholle ja löytää heille sopivia partnereita alkuun.

Kurssien osallistujat ja koukutetut
Osallistujia 158, 15 peruskurssia
Juniorit 9,2,1,2,1=15 (5 kerhoa) 9,5%
Mediumit 8,7,12,8,12,20,4,11= 82 (9 kerhoa) 51,9%
Seniorit 5,14,4,2,20,10,4,2= 61 (9 kerhoa) 38,6%

Kursseilta kerholle jääneitä oli 52 (8 kerhoa) 32,9% Aika tuloksellista koulutusta!
Suurin kursseihin osallistuva ryhmä on ns. työikäinen väestö. Juniorien osuus on varsin pieni, mutta silti huomattavasti suurempi osuus kuin bridgeliiton jäsenistöstä.

Mukautukset uusille pelaajille (8 kerhoa)
Alennettu tai ilmainen pelimaksu 5
Omat peli-illat/(Maksuttomat) harjoituspelit 3
Ohjattu kerhoiltaan osallistuminen kokeneen partnerin kanssa 4
Erivapaudet kerhoillassa 1

Suosituimmat mukautukset ovat edullisemmat/ilmaiset pelimaksut kerhoilloissa sekä ohjattu kerhoiltaan osallistuminen. Kolme kerhoa järjestää aloitteleville pelaajille omia, erillisiä maksuttomia/lähes ilmaisia harjoituspelejä. Vaikka uusien pelaajien erivapauksista olikin vain yksi maininta, käytäntö on laajemmin levinnyt ja uudet pelaajat saavat korjata tarjouksiaan muuallakin. Uusia pelaajia kohtaan pyritään käyttäytymään ystävällisesti ja ymmärtävästi. Yleisesti voikin sanoa, että kursseja ylipäätään järjestävät kerhot ovat sisäistäneet jälkihoidon merkittävänä osana koulutustoimintaa. Uusille pelaajille pyritään aikaan saamaan mahdollisimman pehmeä lasku kilpabridgeen.

Erilliset maksuttomat harjoituspelit ja ohjatut kerhoiltaan osallistumiset. Sama alennettu pelihinta kuin opiskelijoilla ja junioreilla seuraavaan kurssiin asti.
Kurssilaisille järjestetään pelipartnerit peli-iltoihin ja he saavat pelata loppuvuoden ilmaiseksi kurssin päätyttyä.
ilmaiset pelit sen vuoden ajalle.
Uusille pelaajille järjestettiin omat peli-iltansa heti kurssin jälkeen.
Kun uudet pelaajat tulivat kerhoiltaan, pyrittiin järjestämään heille kokeneita (mukavia ja avuliaita) partnereita. Ensimmäisen n. puolen vuoden pelit uusille ilmaisia.
Pyrimme saamaan kokeneen parin kurssilaisille. Kaikki neuvovat kurssilaisia parhaansa mukaan. Toivomme, että kurssilaisia vastaan pelataan luonnollista. Kurssilaisilta ei peritä pelimaksua ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Aloittelijalla on oikeus korjata tarjouksiaan kerhoillassa.
Pelaan 1-2 erillisellä pöydällä tarpeen mukaan. Sen jälkeen voi siirtyä harjoituspeli-iltaan tai varsinaiseen peli-iltaan.

Vapaa sana
Vapaassa kommentoinnissa nostettiin esiin monia käytänteitä ja tapoja, miten koulutustoimintaa jäsenyhdistyksissä järjestetään. Esiin nostettiin myös ongelmakohtia ja kysymyksiä liiton toimintaan liittyen. Näissä vapaissa kommenteissa nostettiin samoja asioita esille, jotka toiset olivat jo maininneet noissa tarkemmin määritellyissä kysymyksissä. Seuraavassa vapaat vastaukset koottuina, vain muutamin tunnistetiedoin muutettuina.

Jatkokurssin käyneille pelaajille tarjoamme mahdollisuuden ns. mentorin hyödyntämiseen kerhoilloissamme, mikäli liittyvät kerhon jäseniksi.
Olemme mainostaneet kurssia postilaatikkoihin jaettavalla esitteellä. Jaettu n. 2000 – 3000 esitettä vapaaehtoisten ja suoramainonnan avulla. Lisäksi ilmoitettu kouluilla, työpaikoilla ja kavereille.

Kurssimme on ilmainen ja opetusta on ollut kolmella eri kielellä. Tiistaisin 18:00 – 20:30. Noin ½ tuntia teoriaa ja 2 tuntia pelaamista. Valmiiksi tehdyillä jaoilla, jotka käsittelevät juuri opittuja asioita sekä aiemmilla kerroilla opittuja.

Kurssimme alkaa syksyllä minibridgellä. Ennen vuoden vaihdetta käsitellään eri pelitekniikat, pelinvientisuunnitelma, lähtökortit, merkinannot ja pistelasku. Joulujuhlissa he pelaavat oman minibridge kilpailun. Keväällä käydään läpi tarjoaminen. Ja toukokuussa he ovat valmiita kerhoiltoihin. Heille järjestetään pelipartnerit ja he saavat pelata koko loppuvuoden ilmaiseksi.

Työ on palkitsevaa, jos kurssille saadaan osallistumaan 10-15 henkeä. Silloin heistä ehkä noin puolet jää vakituisiksi pelaajiksi.

Kerhomme tuskin tulevaisuudessa järjestää kursseja, koulutetut jäsenet ei liity kerhon jäseniksi, vaan liitytään toiseen kerhoon.

Yhtenäinen kurssimateriaali olisi toivottava.
Liiton tulisi suositella yhtä systeemiä opetettavaksi kaikille uusille pelaajille.
Kurssien pitämisessä tai pikemminkin pitämättömyydessä tehtiin iso virhe (ainakin meillä) 70- ja 80-luvulla. Nyt olemme tilanteessa, jossa vanhat pelaajat lopettavat ja jatkuvuus on uhattuna. Kurssitus on vuosi vuodelta hankalampaa, kun harrastusten tarjonta lisääntyy.

Nuoria ja naisia pitäisi saada enemmän kursseille ja pelitoimintaan. Valitettavasti nuorille vaikean pelin aloittaminen on hankalaa. Pitäisi olla heti hyvä. ”Mulle kaikki heti” ei sovi bridgeen.

Kurssien jälkihoito on tärkeintä ja siihen olemme yrittäneet panostaa. Vaikka kerho panostaakin koulutukseen paljon, niin pelaajamäärä kyetään nippa nappa ylläpitämään. Aktivointitoimissamme näemme tärkeänä myös pelaajien kasvattamisen MP-kilpailuihin.

Kurssilaiset pitäisi saada mukaan kerhojen ja liiton toimintaan. Pitäisikö (varsinkin etelässä) järjestää kurssin käyneille enemmän ”ristimerkkikisoja”? Ehkä sarja. Osallistua saa, vaikkei olisikaan liiton jäsen. Palkintona vaikka kurssilaisen lähiseudun kerhon jäsenyys.

Kaukon vanhat bridgelehdissä julkaistut Bridge Moviet olisivat hyviä itseopiskeluun kurssin käyneille. Saisikohan niitä jotenkin jakoon?

Kurssin hinta on myös asia, jota kannattaa miettiä. Ilmaisen kurssin aloittaa helposti ja lopettaa vielä helpommin. Liian kalliin maksun maksaminen ei onnistu esim. opiskelijoilta, työttömiltä tai eläkeläisiltä. Kurssin pitämisen ei pitäisi olla bisnestä.

Ihan pienenä vinkkinä toivoisin, että liitto tukisi mm lehtien ilmoituskuluissa. Ne ovat järkyttävän suuret. Lisäksi toivoisin, että websivuilla näkyisi eri paikoissa olevat kurssit ajantasaisesti. Kurssikirja on vaikea selkoinen.

Kun kurssimateriaali on tehty, niin itse kurssin pitäminen on opettajalle mukavan haastavaa.

Kerhon työntekijöiden voimavarat loppuvat-kohdalla tarkoitan sitä, että kun pelataan harjoitusjakoja, niin joka pöydässä pitäisi olla opettaja. Kun samaan aikaan meillä on harjoituspeli-iltaa, niin työntekijöistä tulee pulaa.

Me bridgenpelaajat pidämme kovasti pelaamisesta, emmekä jaksa pitää huolta bridgen tulevaisuudesta.

Liiton tekemää jatkokurssimateriaalia tarvittaisiin. Pelkkä pelaaminen ei riitä pelillisen tason kohottamiseen tai ylläpitämiseen.”

Yhteenvetoa
Säännöllinen, jokavuotinen koulutustoiminta on verraten monimutkaisen lajimme selviämisen edellytys. Systemaattiseen tai edes jollain tavalla säännölliseen koulutustoimintaan pystyvät vain varsin harvat kerhot. Uusia pelaajia, tai edes lajiin tutustuvia ihmisiä tulisi saada kuitenkin joka vuosi.

Suurimmaksi ongelmaksi koetaan sekä kursseja järjestävien, että järjestämättömien kerhojen osalta kurssitettavien löytäminen ja kurssille saaminen. Kurssien toteutuksessa ongelmallisinta on osaavien, jaksavien, ehtivien ja innokkaiden vetäjien ja peluuttajien löytäminen. Jatkuvan koulutustoiminnan ylläpito on vain muutamien aktiivien varassa. Aktiivisen toimijan lopettaminen saattaa merkitä koko kerhon koulutustoiminnan päättymistä. Entisten bridgekouluttajien tukemisen ja uusien kouluttamisen merkittävyys nousee tätä kautta esille. Myös jonkinlaisen koulutusrakenteen luominen kerhojen sisälle (esim. koulutusvastaavien muodossa) voisi auttaa koulutustoiminnan jatkuvuuden ja systemaattisuuden turvaamisessa. Muistaa tulee myös se, että kouluttajien uusien pelaajien kanssa käyttämä aika on omasta pelaamisesta pois tai ei ainakaan kehitä sitä. Yhden kurssin voi vetää ja järjestää kuka vain, mutta kymmenen on jo saavutus, puhumattakaan kaikesta oheistoiminnasta jota tämän lisäksi tulee.

Se miten kurssin käyneet tai itseoppineet saadaan jäämään kerholle pelaamaan tai jopa jalostettua uusiksi kisa-pelaajiksi on myös suuri ongelma. Miten saada kokeneempia pelaajia sitoutettua pelaamaan uusien pelaajien kanssa eri tason kilpailuissa ja madaltamaan näin kynnystä lajin monien muotojen löytämiseen. Kursseja ei kannata pitää vain kurssien pitämisen vuoksi vaan koulutuksen järjestämisen tulee olla tavoitteellista toimintaa. Kurssitoiminnan tavoitteena tulee olla uusien pelaajien löytäminen ja heidän pitämisensä lajin parissa.


Koonnut Veijo Nikkanen

Kerhon/piirin etusivulle

Näytä kaikki toimikunnat | palaa etusivulle